Kiemurteleva tie joka vie teidät läpi hedelmällisen laakson, risteilevillä rotkoilla, San Nicolás de Tolentinon pieneen kaupunkiin tekee ajosta kiinnostavan! Ensimmäinen rotko jonka ohi ajatte on Barranco de Veneguera, laakso, joka vuonna 2003 – ympäristönsuojelijoiden vuosia kestävien vastalauseiden jälkeen jotka lopulta estivät laakson kehittämisen turistialueeksi – yhdistettiin viereisen Parque Rural del Roque Nublon luonnonpuistoon.
Seuraava rotko on Barranco de Tasarte, jossa tie muuttuu hieman vähemmän mutkaiseksi, ja joka päättyy pienelle, turmeltumattomalle rannalle – kuten kaikki täällä olevat Barrancosit. Kolmannelta ja viimeiseltä rotkolta, Barranco de Tasartico, matkallanne kohti San Nicolás de Tolentinoa, pitkä ja raskas nousu johtaa läpi Reserva Natural Especial de Güi-Güin, 3000 hehtaaria suojeltua maata säilyttämään kasvisto joka on takertunut ympärillä oleviin kiviin.
Hieman kauempana tulette La Fuente de los Azulejosin luonnonihmeelle – joka on nimetty usein portugalilaisia taloja koristavista sinisistä kaakeleista . Tämä on paikka jossa ruostuminen on muuttanut kivet sinisen vihreiksi, hämmästyttävä ja epätavallinen näkymä.
Saavumme vihdoinkin San Nicolás de Tolentinoon, joka tunnetaan virallisesti nimellä La Aldea de San Nicolás de Tolentino. Edustaen alueen maanviljelys keskusta, täällä – appelsiini-, papaija-, banaani-, mango- ja avokaaadoviljelyksiä lukuunottamatta – tomaatinkasvatus oli aikoinaan pääelinkeino. Vaikka tomaatin tuotanto on laskenut johtuen marokkolaisten viljelijöiden johtamasta vahvasta kilpailusta, vuosittainen vienti on silti noin 100 000 tonnia.
Rinteiden ympäröimä jotka ovat ylikasvaneet kaktuksilla ja bambuilla, tässä miniatyyri kaupungissa on merkittävä pieni arkkitehtuuri, Iglesia de San Nicolás poikkeuksella. Rakennettu vuonna 1972 vanhan 1800-luvun kappelin paikalle, siellä on joitakin kiinnostavia José Luján Pérezin luomia kuvanveistostöitä.
Turistit kerääntyvät läheiseen Cactualdeaan, kaktuspuistoon tuhansilla kaktuksilla jotka on tuotu maahan maista kuten Meksiko, Madagascar, Guatemala ja Bolivia, sijoitettu palmujen, traakkipuiden ja aloe veran väliin. On myös Guanchien luola ja perinteinen ravintola tarjoillen tyypillisiä kanarialaisia ruokia. Toinen kiinnostava paikka on suuri amfiteatteri jota käytetään lucha canaria (kanarialainen paini) otteluihin.
