Kanariansaarten aikaista historiaa ympäröi paljon myyttejä ja tarinoita, monella varhaisella asukkaalla uskoen niiden olevan kadonnut Atlantis. Toiset pitivät saaria lumoavana, mystisenä paikkana, mystiset onnelliset saaret, sekä kelttiläisen että kreikkalaisen taruston siunatuksi paratiisiksi.
Gran Canarian uskotaan olleen asutettu jo noin vuonna 500 e.Kr., vaikkakin on useita teorioita koskien sen varhaisten asukkaiden alkuperää. Yksi laajasti hyväksytty teoria on että Gran Canarian alkuperäiset asukkaat, laajasti tunnettu Guancheina vaikkakin Canarios on nykyään oikea historiallinen nimitys, tulivat alunperin pohjois-Afrikasta ja että ne polveutuivat barbaareista. Guanchit elivät hyvin alkeellisesti – niinkuin saarelta löytyneet alkeelliset työkalut ja aseet todistavat – suurimmaksi osaksi luolissa. Guanchien uskotaan myös käyttäneen lohkareita ja kiviä rakentamaan pieniä suojarakenteita. Nämä tilapäisasunnot oli katettu oksista ja lehdistä tehdyllä katolla. Heidän sivistyneimmät saavutukset oli saviastiat, jotka muotoiltiin ruukuntekijän pyörällä.
Rooman valtakunnan kaaduttua, eurooppa unohti Kanariansaaret lähes 1000 vuodeksi ja ennen kuin välimeren purjehtijat löysivät Kanariansaaret uudelleen 1300-luvun alussa, 30 000 Guanchia Gran Canarian saarella elivät suhteellisen rauhallista elämää. Tämä muuttui sitten radikaalisti, 1300-luvulla, kun italialaiset, portugalilaiset ja katalaanit lähettivät laivansa saarille tuomaan sieltä orjia ja nahkaa. 1400-luvun alkupuolella, alkoi saarten valloituksen nopea prosessi.
Gran Canarialla, Guanchit vastustivat raivokkaasti espanjalaista invaasiota mutta, vuoteen 1483 mennessä Pedro de Vera, joka johti Espanjan joukkoja, oli saattanut loppuun valloituksen, jonka Juan Rejón oli aloittanut viisi vuotta aiemmin. Monet Guanchit tapettiin tai he tekivät itsemurhan mieluummin kuin antautuivat espanjalaisille. Selviytyjät pakotettiin orjiksi ja kääntymään kristinuskoon, ja alkoivat pian kuolla sukupuuttoon.
Yhteydet Uuden Maailman kanssa (vahvan maastamuuton vuoksi Latinalaiseen Amerikkaan johtuen paikallisen teollisuuden romahtamisesta), jossa Kuuba oli voittanut vapauden Espanjasta vuonna 1898, johti vaatimukseen Kanariansaarten itsenäisyydelle. Suurin osa ihmisistä halusi yksinkertaisesti saariston jakamista kahteen provinssiin (Las Palmas ja Teneriffa), joka tapahtui lopulta vuonna 1927.
Mennen ajassa taaksepäin vuonna 1912, josta seurasi joitakin infrastruktuuri projekteja kuten lentokenttä, tekoaltaat ja saaren moottoritie pääverkostot, joka muodosti peruskiven turistiteollisuuden perustamiselle. Toinen merkittävä päivämäärä Kanariansaarten historiassa on 1982, jolloin säädettiin autonomisen hallituksen lait.
